tänään oli se päivä, jolloin pari viikkoa sitten olleen työhaastattelun tulos selvisi.
vastaus oli ei, niin kuin olin ajatellutkin. voin vielä päästä sen haastattelun kautta toiseen työhön, mutta se tulee sitten jos tulee.

eilen olin eräässä toisessa työhaastattelussa, joka oli melko hauska ja rento tapahtuma. haastattelija oli ihana sinisilmäinen ja tummakiharainen nuori mies. ihana ihana! olen heikkona ihmisiin, joilla on luonnonkiharat, koska haaveilen lapsista, joilla olisi maailman suloisimmat luonnonkiharat. ja kun minun kiharat hiukseni yhdistyisi toisiin luonnonkiharoihin, tuloksena ei voisi olla mitään muuta kuin pieniä luonnonkiharoita päitä!


tänään kun heräsin ja katsoin käsiäni, joista pisteiden punoitus on lähtenyt aika paljon jo pois ja tilalla on vain kuivia kohtia, huomasin kyynerpään vierellä yhden uuden pisteen. ajattelin että mitä jos daivobetillä rasvaamalla siirrän pisteitä toisiin paikkoihin. psorihan kun ei tällä parane, tietenkään. poistuu vain ehkä näkyvistä, miksei siis siirtyisi vain toiseen paikkaan!?

tänään säin pitkästä aikaa hyvällä omalla tunnolla suklaata! ja se oli hyvää!!! Niin hyvää!!!
Suklaa oli Fazerina Caramel!!! Ihana maku!

Taidan olla hyvällä tuulella! Tajusin tänään, että opinnäytettä on enää jäljellä muutama viikko. enkä stressaa edes raportista siten kuin viime vuonna stressasin muista koulujutuista! Ihana tunne! Ei stressiä vaikka teen suurinta koulutyötä neljään vuoteen!!
Tuntuu, että voin tehdä sen verran kuin osaan ja pyrkiä hyvään tulokseen ja sitten tämä on ohi! Neljän vuoden uurastus on ohi ja pääsen muuttamaan!!!!!

Kun nyt on käynyt niin, että olen hieman ylikäyttänyt daivobetia. Tämän takia läiskien punoitus ja hilseily on vähentynyt niin käsissä kuin jalkapöydissäkin huomattavasti!!

Siinähän että läiskät tervehtyvät noinkin kovalla vauhdilla ei ole mitään pahaa, mutta kun niitä kuvia en ehtinyt ottaa ennen daivobetin käyttöä ollenkaan. Daivobet kai on hyvin vahva, enkä aio koko ajan sitä käyttää liikaa, mutta olin vain niin kärsimätön, kun lääkärikin vielä sanoi että tulokset daivobetillä tulevat yleensä hitaammin. Mietin vain miksi muka, jos daivobet niin vahvakin on..

Ylikäyttämisellä siis tarkoitan: kahden ja puolen päivän aikana olen tainnut levitellä voidetta läiskille noin kymmenen kertaa.. no ehkä kahdeksan.. illalla, aamulla, päivällä, illalla, aamulla, aamulla, päivällä, nyt.

Nyt olisi pakko alkaa kirjoittaa opinnäytteen raporttia mutta siirrän sitä vain koko ajan eteenpäin. Pitäisi kai keksiä jotain vielä ärsyttävämpää tekemistä, jota voisi siirrellä, jotta raportin kirjoittaminen ei tuntuisi niin tylsältä. ok great. pakko etsiä raportin raakile ja kaivaa jotain ajatuksia esille minusta!

ai niin ai niin ai niin :) vol.2

Kävin täällä äsken jo sekoilemassa. Kun olisi pitänyt kirjoittaa asiani, unohdin täysin mitä mielessä pitikään olla. Mutta nyt taidan muistaa mikä juttuni oli.

Tänään sen lisäksi, että
.pääsin sinne lääkäriin,
.sain rasvoja, joita kohta alan ensimmäistä kertaa levitellä (aikaisemman jo tosin huomasin että uusi Decubal-vartalovoide EI tuoksu hyvälle! blah. eikä muuta ole mukana),
.kävin elokuvissa (katsomassa elokuvan Marley&me, joka oli melko tylsä, mutta elokuvissakäynti yksin on aina kokemuksena niin kovin rentouttavaa),

--> kävin tänään Tampereen Elixiassa allekirjoittamassa sopimuksen, jonka mukaan kuntoiluni jatkuu 1.6.2009 (samalla hinnalla, jolla aivan ensimmäisen kerran siellä jäsenenä! joten JEEEE!! hinnan nousu olikin arveluttanut. nykyisin kuukausimaksu siellä hipoo 70euroa, mikä on aivan naurettavaa!!)

Se kiva juttuni oli siis se, että sain uutta virtaa siitä, että voin haaveilla kesäisistä tanssitunneista, juoksumatosta ja mahdollisista joogatunneista opinnäytettä tehdessä nyt kun sopimuksetkin on tehty!!

Kohta käynnistyy Daivobet-kokeiluni!
Olisi kiva kuulla muidenkin Daivobet-kokemuksia! Onko kyseinen rasva auttanut, miten nopeasti tulokset ovat alkaneet näkymään?
jotenkin kaikki rasvat vain epäilyttävät minua... .. onko tästäkään rasvasta lopulta hyötyä...

Usein jos jatkuva rasvaaminen ja epätietoisuus psorista lannistaa, mietin sitä viime kesäisestä valohoitokuurista sivutuotteena tullutta rusketusta!
en varmaan ole koskaan ennen viime kesää ollut niin tasaisesti ja kauniisti ruskettunut. auringonotto kun ei ole koskaan ollut mielipuuhaani. Nyt olen tosin alkanut toistella itselleni ajatuksissani miten auringonotto voisikin olla mahtavaa ajanvietettä ensi kesänä, jos sitten mielipiteeni hieman muuttuisi.

iu89 <-- siinä vielä terveiset kissaltani, joka päätti hypätä suoraan näppäimistölle!

ohi on.

okei!
lääkärikäynti on nyt ohi ja rasvojen nimiä muistellessa mietin, että mikähän rasva se nyt olikaan se kasvoihin tarkoitettu, mitähän voi laittaa korvaan ja mitä piti käyttää vain 2 viikkoa ja minkä niminen se uusi perusrasva oli. Ja kumpi oli se vahvempi daivobet vai daivonex?

kai se siitä selkenee kun, niitä alkaa sitten käyttämään.

Sain siis resepteillä daivobetia, daivonexia, eloconia, diprosalic-liuosta, apolaria, dermovatia, decubalia.. olikohan siinä kaikki!

Ja kuulemma valohoitoa voi ajatella myöhemmin, kun muutan Tampereelle, jos rasvat eivät auta ja jos kesä alkaa näyttää yhtä huonolta kuin viime vuonna.

Surullista tänään oli äidin ilme, kun näytin käsiä tänään pitkästä aikaa hänelle. höh. niinpä!

kuvia luvassa, kun palaan kotiin kameran luo!

Oli vielä pakko tulla ennen nukkumaanmenoa kirjoittamaan muutama asia...
en muistaakseni ole koskaan ollut näin innoissani lääkäriin menosta. innokas on ehkä hieman väärä sana, mutta se asia, että varasin sen ajan ja menen sinne on saanut minut niin iloiseksi. lääkäriin menoa haluan jotenkin aina vain siirtää ja siirtää, mutta nyt tuntuu hyvältä, että otin ohjakset omiin käsiin ja päätin tehdä asialle jotain, toisin kuin viimeksi, kun niitä pisteitä alkoi tulemaan.

Halusin myös kertoa, että aion ottaa kuvat käsistäni ja liittää tänne, niin tiedätte mistä pisteistä puhun. noin. tulipa sanottua, nyt se on pakko tehdä.

Toivottavasti en pety pahasti lääkärikäyntiin, kun odotukset ovat niin korkealla.

Huomenna pääsen myös shoppailemaan (huimalla 10 eurollani, joka on varaa kuluttaa) ja lisäksi palkitsen itseni elokuvalla!! Menen katsomaan varmaankin elokuvan: Marley and me!

päivä

tänään oli huono päivä! todella huono päivä! kaikki kiukutti, ärsytti, väsytti jne.
puolen päivän aikaan mietin miksi miksi miksi!! sitten otin puhelimen käteen, soitin lääkäriin ja varasin ajan. sain ajan ensi tiistaiksi, mutta tajusin, että en todellakaan kestä huonoja päiviä tiistaihin. päätin soittaa sille lääkärille tampereella, jolla kävin viime kesänä valohoidoissakin.
Sain ajan perjantaille!!

Ehkä jos asuisin Tampereella valohoidot voisivat olla hyväkin vaihtoehto, jos lääkärinikin niin sanoisi, mutta täältä maalta en voi lähteä mihinkään lähellä olevaan kaupunkiin valohoitoihin. Joten toivon, että saan lisää tietoa daivonexista ja daivobetista.. en ole edes varma niiden eroista ja vaikutuksista. ja reseptin!!

Nyt kun tiedän, että perjantaina pääsen lääkärille, joka viimeksikin ohjasi hyvillä neuvoillaan, on olokin ollut parempi.

Tänään katson vielä Frasierin ja sitten nukkumaan!!

ostin uudet housut!

okei.. ostin isommat housut.

heti olo on tuntunut laihemmalta ja paremmalta, vapaammalta. ihan kuin oisin laihtunut montakin kiloa :)
laihtuminen tuntui jo heti housujen oston jälkeen, siis olo vain keveni kun housut eivät enää kiristäneet. ja sen jälkeen kestänyt muutaman päivän oksennustauti laihdutti oikeasti.
jos siitä taudista nyt jotain muutakin hyvää pitää löytää niin ehkä kehoni puhdistautui ja voin nyt yrittää puhtaammalta pöydältä ravita itseäni.

ja opinnäytteen väliseminaarissa työn esittelykään ei jännittänyt, kun juuri tervehtyneenä ajattelin vain, että mikään ei ole niin kamalaa kuin oksennustauti.


muistaakseni kerroin, että sain kutsut työhaastatteluun. no.. eilen se sitten oli, järkyttävä ryhmähaastattelu! luulin, että ryhmässä olisi muita minun lisäkseni enimmillään ehkä viisi muuta, mutta muita olikin 14!
no ei se nyt ehkä kuitenkaan järkyttävä ollut, mutta tuntuu hassulta, että tänään vielä on tullut flashbackejä haastattelusta, sellaisia iiik, sanoinko oikeasti niin?!?
vaikka ennen haastattelua ei edes jännittänyt, silloin kun piti esitellä itsensä, kielitaitonsa, työkokemuksensa, esiintymiskokemuksensa jne.. alkoi ääni heiketä :( miksi ne kaikki muut olivat niin valmiin ja varman oloisia ja miksi tuntuu, että minä olen se pienin ja epävarmoin.

ihan kiva kokemus se silti kokonaisuudessaan oli, ehkä seuraavan kerran osaan olla varmempi.
tähän kyseiseen työhön pitäisi matkustaa yhteen suuntaan noin 40km, joten sen takia työ kyllä ei olisi minua varten, mutta olisihan se kiva yllättyä iloisesti ja tulla valituksi. luulen kuitenkin, että muiden häikäisevät kielitaidot menevät minun ekologisuus-tietämykseni ohi tässä tapauksessa.

hakemuksia oli tullut noin 200 ja 30 haastateltiin. sitä olen miettinyt koko päivän vastapainoksi niille typerille flashbackeille.

karkkilakko on jatkunut hyvin ja jaloista on melkein kaikki hilseily loppunut. kutitus on silti vielä tallella. karkinsyönnin keskellä muutama viikko sitten jalkojen läiskiä oikein särki, kun ne olivat niin kuivat ja hilseilevät.
Nyt tuntuu kuitenkin pahalta, kun läiskät, jotka minua eivät oikein ikinä ole haitanneet paranevat, ja käsiin, joita rakastan terveinä, tulee uusia pisteitä melkein pävittäin.


ainiin. sitoutumiskammoni on tullut takaisin.

Heippahei!

Ihottumani käyttäytyy oudosti. Päätin myös olla välittämättä pisteistä käsissäni ja olla iloisempi. Onhan kevätkin kohta jo tulossa. En vain jaksanut enää murjottaa. Opinnäytetyökin etenee hienosti. Uusi iloisempi olo taisi tulla siitä, kun kirjoitin yhtä typerää koulutehtävää, jossa piti miettiä urasuunnitelmaa ja tulevaisuutta. Siinä mietin, että en taida kestää stressiä kovin hyvin. Sitten vain tajusin, että miksi sitten stressaisin. Elämä kulkee muutenkin eteenpäin, vaikka ei stressaisikaan ja kaiken kukkuraksi vielä paljon mukavammin.

Tuntuu, että tämä pieni oivallus pitää elämän aikana kokea miljoonia kertoja ja silti se stressi aina vain tulee takaisin.

Ai niin, sain kutsun yhteen työhaastatteluun, ehkä stressittömyyteni johtuu osittain siitäkin. Työ olisi aika paljonkin alaani liittyvää ja vaikka se onkin vain kuukauden mittainen työ kesällä, olisi todella kivaa heti valmistumisen jälkeen päästä tekemään alaan liittyvää työtä. Palkkakin oli melko kiva! :)
Nyt sitten pitäisi enää olla edustava viikon kuluttua siellä haastattelussa!

Jalassani on ollut jonkin aikaa halkaisijaltaan yhden senttimetrin kokoinen kohta ihottumaa. siis sen koko jalkapöydän peittävän läiskän vieressä. Noin kolme päivää sitten huomasin, että sen pienen läsikän keskellä on alkanut näkyä tervettä ihoa. Tänään tervettä ihoa oli vielä enemmän kuin aikaisemmin, ehkä huomenna sen kohdalla on vain ohut rinkula ja viikonlopun jälkeen sitä koko läiskää ei ole enää ollenkaan. Olen käyttänyt juuri näihin jaloissa oleviin isompiin alueisiin sitä apteekista ostamaani Decubal-rasvaa, ja se tuntuu kosteuttavan eri tavalla kuin monet muut rasvat.

Niin ja hyviä uutisia karkkilakosta!! Se on nyt kestänyt sunnuntaista lähtien! Eikä ole edes tehnyt mieli karkkia. Olen päättänyt syödä omenoita joka päivä ja ne maistuvat niin hyviltä. Tänään riemastuin kaupassa kun löysin pitkästä aikaa täältä maalaiskaupasta tummia luumuja.

Kivaa loppuviikkoa kaikille!

heippa taas!

toinen psoribloggaaja, hieman järkiperäisempi kuin minä, oli kirjoittanut mielenkiintoisen kirjoituksen. jos ette ole jo sitä lukeneet, tässä linkki: klik!

ajattelin että taitaa olla parasta vähentää myös sen omenamehun litkimistä ja lisätä veden juontia. höh, jos menetän mehunkin. mutta mitäpä sitä ei tekisi...
tänään sillä housujen etsimismatkalla (joka ei tuottanut tuloksia, siis en löytänyt kuin mekon:) söin viinerin ja myöhemmin vielä alpen-myslipatukan ja croissantin. juu-u.. ideani ei ollut korvata karkkeja leivoksilla ja muilla herkuilla, mutta tänään nyt kävi niin. ryhdistäydyn heti.. no ainakin viimeistään maanantaina. huomenna joogaan tai lähden uimaan!

ainiin...

unohdin kertoa että se sääressä oleva kasvava piste on tullut täsmälleen samaan kohtaan jossa oli isompi läntti vuosi sitten. iho on siltä kohdalta vielä hieman tummempaa ja piste tuli sen tumman osan ylä reunaan.

Paganohan väittää että psorilla on yhteyttä selkänikamiin. En muista täysin tarkkaan mutta Paganon kirjassa kehoitetaan käymään kiropraktikolla tarkistuttamassa selkänimamien asento vai mikä se nyt oli..
olen miettinyt tätä siitä lähtien kun luin kirjaa vuosi sitten. Olin autokolarissa noin puoli vuotta ennen ihokatastrofia, ja vaikka mitään vakavempaa ei käynyt sain kuitenkin melko vauhdikkaan tömäyksen ansiosta 2 viikon sairasloman ja selkäni ja käteni röntgenkuvattiin. Silloin kuvissa ei näkynyt mitään, käteni tuntuivat kuitenkin puutuneilta noin neljän viikon ajan ja niskani oli myös jäykkä noin kolme viikkoa.

Voikohan selkänikamilla tai niiden väärällä asennolla(?) olla yhteyttä psoriin?

Kiinnostaisi myös tietää onko muiden psorit vaihdelleet elämän aikana, esimerkiksi läiskäpsorista pisarapsoriin? Ja mahdollisesti takaisin?

Omat suuret kyynärpää-läiskäni ovat olleet poissa valohoidosta asti ja paikalla on melkein terveet kyynärpäät ja pisteitä ympäri kehoa. Kestäisin niin paljon paremmin ne karmivat kyynärpää-läiskät kuin pelon siitä että mihin seuraava piste iskeekään.

Kasvoistani onneksi sain sen yhden sitkeän pisteen katoamaan. Tai alue on vieläkin selvästi nähtävissä mutta ei se enää näytä psoripisteeltä!

Nyt lähden ostamaan uudet housut!! Tai ainakin etsimään sellaisia!

kesä mielessä, pisteitä iholla.

nyt niitä taas ilmestyy päivittäin. sääressä on yksi jonka kasvua vain pitää seurata. mitäpä muuta sille voisi tehdä. ehkä haluaisin myrkyttää sen nuvisalilla, mutta olen hukannut sen purkin ja sitä hajua en juuri nyt edes kestäisi
ahaan on tullut pisteitä ja käsiin kuivia kohtia. tässä vaiheessa ajattelin meneväni lääkäriin vaatimaan valohoitoa.. mutta nyt kun tiedän, että täällä sitä ei saa ja seuraavaksi lähin kaupunki on 25 kilometrin päässä. (sekin niin pieni, että tuskin sielläkään valohoitoon on mahdollisuutta).
ja sitten seuraavat kaupungit ovatkin jo yli 50 kilometrin päässä.. joten mitäpä tekisin?
rasvoja löytyy jo ihan tarpeeksi, niiden takia lääkäriin ei tarvitse mennä.

olen varmaakin kolme viikkoa syönyt joka päivä karkkia, enemmän tai vähemmän.
ja muuten olen syönyt melko samalla tavalla kuin ennenkin, joten on melko selvää, että ihoni reagoi karkkiin, sen sokereihin ja lisäaineisiin.

stressi toki on myös lisääntynyt opinnäytetyön takia. olen silti nukkunut paljon paremmin ja mieliala on muutenkin parantunut.

olen aloittanut sen ensimmäisen hyvän karkkilakko-alun jälkeen tällä viikolla jo kolme kertaa karkkilakon uudestaan ja nyt todellakin aion pysyä päätöksessäni, tällä kolmannella kerralla.

kutittaa selkää, käsiä, jalkoja. pisteet tuntuvat ja niitä kutittaa!! ärsyttävää!
Tänään paistaa aurinko täysin siniseltä taivaalta ja päätin yrittää olla välittämättä typeristä pisteistäni, luotan siihen, että ne lähtevät kesällä. ja jos tilanne pahenee, toukokuussa kun muutan takaisin Tampereelle rynnin suoraan sille samalla lääkärille, jolla kävin viime vuonna ja itken jos en pääse valohoitoon!! tai sitten makaan joka ikinen päivä auringossa ja auringon olisi parasta myös paistaa koko kesän, joka ikisenä päivänä.

Ainiin, ostin apteekista Decubal-ihovoidetta. se on ihanan rasvaista ja se on auttanut jalkapöytieni isoihin läiskiin jo siten, että hilseilevä iho on vähentynyt. viime vuonna sain lääkäriltä näytekappaleita kyseisestä rasvasta ja viime viikolla löysin ne taas. tyhmää, kun iho tottuu rasvoihi. nyt tuntuu ettei apobase enää auta niin hyvin.
Decubalia ei saa ainakaan täältä kovin isossa purkissa ja pieni purkkikin maksaa enemmän kuin apobasesta monta kertaa isompi purkki. typeräää!!!!

no.. onneksi edes kevät näyttää edistyvän!
Toivottavasti aurinko paistaa muuallakin kuin täällä maalla!