Poikaystäväni keittiö.
Lauantai-alkuilta
Huhtikuu 2016
Onpa mennyt pitkä aika siitä että viimeksi kirjoitin tänne. En edes muista mitä olen viimeksi kirjoitellut, ajatellut tai tuntenut tänne kirjoittaessani. Paljon on tässä välissä tapahtunut, sen tiedän. Tätä blogia tuskin enää tämän kirjoituksen jälkeen jatkan, mutta olen miettinyt uuden blogin aloittamista, samoista aiheista, mutta positiivisemmin. Jos sen teen, kerron uuden blogin osoitteen tänne. :)
Vuosien mittaan olen tullut siihen tulokseen että:
a) olet sitä mitä tunnet
b) tunnet sitä mitä ajattelet
c) ajattelet sitä mitä syöt
d) syöt niinkuin tunnet
joten kehä on valmis!
Olet vastuussa siitä mitä tunnet, mutta aina valinta ei ole kovin helppo. Ulkoiset olosuhteet vaikuttavat usein syvästi siihen miten tunnemme, ajattelemme tai syömme. Tiedän että vehnä, maitotuotteet ja tomaatti vaikuttavat ihooni negatiivisesti, silti olen syönyt kolmena viime iltana pakastepizzaa. Ja kyllä!! Mietin kävelenkö tänäänkin ostamaan samaa Mozzarella-pakastepizzaa. Jostain syystä se vain houkuttelee minua, vaikka tiedän ettei se tee hyvää iholleni.
Tänä ja viime vuonna ihottumani on syksyllä ensin pahentunut, ja sitten myös parantunut. Pahentuminen johtui luultavasti talvesta, d-vitamiinikadosta sekä muutaman viikon mittaisesta rakkaussuhteestani ruisleipään ja voihin.
Parantuminen johtui luultavasti ymmärryksestäni että ruisleipärakkaussuhteen on loputtava, syksyisestä matkasta etelään, sekä tutkimusmatkastani tantran ja seksuaalienergian saloihin.
Tällä hetkellä kokeilussa on kalaöljy, super c-vitamiini, positiivinen elämänasenne (again), ja kevään odotus.
Periaatteessa olen viime vuosien ja taas uudelleen viime kuukausien aikana opetellut elämään. Olen yrittänyt muuttaa ajatusmaailmaani positiivisemmaksi, siinä onnistuen ja epäonnistuen.
