Blogger, blogger blogger. Ehkä se teksti palautuu tai sitten ei.
Valohoitoa on takan ja vielä edessäkin. Takana ainakin jo 15+6, eli sain toisen lähetteen 15 uuteen kertaan. Kädet näyttävät jo melkein terveiltä, hieman laikullisilta, mutta iho on taas niiiin pehmeää! Ihanaa! Jaloissa ihottumaa vielä on hieman paksummin, mutta todella vähän sielläkin.
Nyt jo siis kotona, ja nyt taas lopetan!
perjantai 13. toukokuuta 2011
Loma alkoi! LOMA LOMA LOMA!!
Sain eilen tietää, että töissä on muutaman viikon kuluttua tulossa kehityskeskustelut. Ajattelin asiaa päivän mittaan ja päädyin pelkäämään, että irtisanoudun kesken kehityskeskustelun.
Jotenkin olen aina pitänyt kehityskeskusteluista ja palavereista ja tapahtumista töissä, joissa saa olla työyhteisössä, mutta vain istua paikallaan ja ajatella omia asioitaan. Aloin kuitenkin miettiä KEHITYSkeskustelua ja sitä ettei minulla ole tippaakaan halua kehittyä työssäni, jota tällä hetkellä teen.
Tosin tänään tuntui kivalta, kun asiakas osti kalliin tuotteen ja sain merkitä sen myynteihini, mutta silti enenmmän toivon, että ihmiset kuluttaisivat vähemmän.Olen myyjä, myyn. BLAAAH!
Haluan olla visualisti, sisäänostaja, suunnittelija! Haluan osata espanjaa, ruotsia paremmin. Haluan kommunikoida englanniksi sujuvasti. En halua, että enää ikinä kysyn englantia puhuvalta asiakkaalta suomeksi mikä on varasto, kun en muista.
No asiasta toiseen: Oi Blogger, mihin hävitit edellisen kirjoitukseni?
Ja kolmanteen: Lataan kai sitten uudelleen ne kuvat.
Ja neljänteen: Voi miksi menit tietokoneeni rikki ja sotkit sekä Bloggerin että elämäni.
Töiden jälkeen, lomani ensimmäisenä iltana minun piti mennä omaan kotiin siivoamaan, kyllä vain, siivoamaan. Koska olen tällainen nettiaddikti, tulin vanhempieni luokse lainaamaan tietokoneen latausjohtoa, jotta voisin testata onko vika latausjohdossa. Ja niinpä istun kello 22.02 tietokoneen ääressä kirjoittamassa tänne. Voi kotini, anteeksi, mutta olen tulossa!
Jotenkin olen aina pitänyt kehityskeskusteluista ja palavereista ja tapahtumista töissä, joissa saa olla työyhteisössä, mutta vain istua paikallaan ja ajatella omia asioitaan. Aloin kuitenkin miettiä KEHITYSkeskustelua ja sitä ettei minulla ole tippaakaan halua kehittyä työssäni, jota tällä hetkellä teen.
Tosin tänään tuntui kivalta, kun asiakas osti kalliin tuotteen ja sain merkitä sen myynteihini, mutta silti enenmmän toivon, että ihmiset kuluttaisivat vähemmän.Olen myyjä, myyn. BLAAAH!
Haluan olla visualisti, sisäänostaja, suunnittelija! Haluan osata espanjaa, ruotsia paremmin. Haluan kommunikoida englanniksi sujuvasti. En halua, että enää ikinä kysyn englantia puhuvalta asiakkaalta suomeksi mikä on varasto, kun en muista.
No asiasta toiseen: Oi Blogger, mihin hävitit edellisen kirjoitukseni?
Ja kolmanteen: Lataan kai sitten uudelleen ne kuvat.
Ja neljänteen: Voi miksi menit tietokoneeni rikki ja sotkit sekä Bloggerin että elämäni.
Töiden jälkeen, lomani ensimmäisenä iltana minun piti mennä omaan kotiin siivoamaan, kyllä vain, siivoamaan. Koska olen tällainen nettiaddikti, tulin vanhempieni luokse lainaamaan tietokoneen latausjohtoa, jotta voisin testata onko vika latausjohdossa. Ja niinpä istun kello 22.02 tietokoneen ääressä kirjoittamassa tänne. Voi kotini, anteeksi, mutta olen tulossa!
ARGH!!
Mihin hävisi se edellinen tekstini, jonka kirjoitin, johon joku oli kommentoinutkin jotain!?!! argh!! Se, johon latasin kuvia?? Miten sen saa takaisin?
keskiviikko 11. toukokuuta 2011
Taas on tainnut mennä kuukausi viimeisestä kirjoituksestani. Otin kuvia valohoidon aikana ja muokkasinkin ne jo. Siihen kului ikuisuus. Ainakin tuntui siltä. Löysin vihdoin kameran latausjohdon ja voin ottaa melkein parantuneista käsistäni vielä kuvien jatkoksi kuvan ja sitten liitän tänne ne kuvat.
Tuntuu että aina lupailen lisätä niitä kuvia enkä ikinä jaksa/muista tehd sitä.. ehkä vain pitäisi lisätä ne nyt jo olemassaolevat kuvat heti.
Yritän, jos nettiyhteys ei ole liian hidas.
25.2.11 25.3.11 31.3. 16.4.
16.4. eri käsi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)