kun ei ole enää mitään sanottavaa

jos en valita siitä että aurinko ei paista niin valitan siitä että aurinko paistaa ja pitää ottaa aurinkoa, tai pitää aamulla mennä töihin, jossa on muuten miljoona astetta sisällä kuumuutta ja sateisella ilmalla mahdottoman kosteaa. en halua vain valittaa koko aikaa, vaan olla tyytyväinen ja nauttia.

asuntoni on vieläkin vailla mattoja. tai no eteisessä on pieni pyöreä ihanuus, vihreä pieni matto. mutta muuten olen vain miettinyt minkälaisen maton haluaisin, vai haluanko ollenkaan. en ole ikinä oikein välittänyt matoista. ja varsinkin silloin kun psorini oli pahimmillaan ja asuin kalustetussa asunnossa jossa silloin löytyi matot, ymmärsin etten kai siksi oikein ikinä ole välittänyt niistä. mahdollisimman vähäinen siivous= ei mattoja.
hyvää yötä.