olen ollut taas niin kiukkuinen että oikein hävettää. en ymmärrä miten g jaksaa mua. miten mun kanssa voi tehdä edes töitä.. no tulin pääsiäiseksi vanhempieni luo etten räjähtäisi.

hieman on auttanut, mutta en ymmärrä mistä se kiukku aina tulee. ylihuomenna on taas työhaastattelu. hih. tästä työstä tosin ei sitten palkkaa kovin paljon tulisi. tämä olisi vain oman alan harjoittelupaikka, mutta jos tämän saan, siitä luultavasti irtoaisi muitakin töitä tulevaisuudessa. ja näin noin vuosi sitten unen, jossa kesällä kävelin töihin iloisena juuri tämän kaltaiseen paikkaan. silloin ajattelin että siinä on tulevaisuuteni, tai ainakin kesä sen jälkeen kun valmistun!
rahaton kesä ja pakko-asuminen kesällä mahdollisten kämppisten kanssa helsingissä ei huvittaisi, mutta mitäpä sitä ei tekisi oman alan töiden eteen. ja enneunien toteuttamiseksi myös :)

kerroinko, että sain sen yhden työn jo kesäkuuksi. tuntuu niin onnekkaalta, kun sain sen. jostain on edes rahaa tulossa, jos harjoittelupaikkaan minua ei valita.
junalla helsinkiin, haastatteluun, muutama piipahdus jossain helsingin liikkeisssä ja junalla takaisin kirjoittamaan opinnäytetyön raporttia. sitä tänäänkin olen tehnyt. ja kävin kävelyllä auringossa äitin kanssa. heh. en siis auringossa, mutta paisteessa.

tämä auttoi kiukun poistamisessa! klik. ainiin ja varasin ajan hiustenvärjäykseen!!! tummat tummat tummat!!

ja jotta tässä olisi edes jotain mikä liittyy tämän blogin aiheeseen, rakastan daivobetia!!!

päivä päivän perään

eilisen ärsytyksen jälkeen tänään on jo iloisempi mieli. aurinkokin alkoi juuri äsken paistaa! päätin että ensi viikoksi varaan ajan ja sitten voin iloita uusista tummista hiuksistani.
ehkä. :) no olen jo kuitenkin 60 prosenttisen varma. :)
jahkailu jatkuu ainakin siihen asti kun opintotuki tulee. rahan määrä ennen sitä on hyvin hyvin pieni. eli olematon.

aamulla, kun heräsin tulin niin onnelliseksi taas daivobetistä. Iho jalkapöytien läiskissä alkaa jo näyttämäänkin oikealta iholta. ja se ihon pehmeys, sitä ei voi tarpeeksi korostaa!!

kun sitten pääsin vihdoin ylös sängystä ja valitsin vaatteita, melkein jo päädyin laittamaan topin ja sen päälle villapaidan. päätin kuitenkin vielä laittaa pitkähihaisen puuvillapaidan villatakin alle (tai ei se täyttä villaa ole vaan jotain polyamidi, viskoosi, villa sekoitetta), koska rasvasin vielä käteni ja villatakki ja rasvatut kädet eivät ole se paras yhdistelmä.

Odotan niin sitä päivää, kun ei tarvitse valita vaatteita ihottumien ja rasvaamisen mukaan!!

No kesällä nyt ainakaan ei tarvitse villatakkia edes pitää! En voi uskoa, että on jo huhtikuu, tai sitä etten eilen muistanut että on aprillipäivä. En ehtinyt huijata ketään!

johtuuko kaikki vain siitä että vanhenee

hyvästä päivästä huonoon päivään. tänään olo on tuntunut hyvin väsyneeltä, raskaalta. hartiat ja selkä ja kaikki paikat ovat jumissa. olen nukkunut liian lyhyitä yöunia ja olo tuntuu... vanhalta!!
iho näyttää harmaalta, kaipaan aurinkoa ja lomaa. olen miettinyt miksi hiukseni tuntuvat nykyään niin rasvaisilta, vaikka pesen niitä aivan normaalisti. vihaan jokapäiväistä rasvaamista ja sitä, että joka paikka on täynnä rasvaa. tänään löysin verhoistakin vanan rasvaa. (ei kiva!) ei ihme että hiukset rasvaantuvat myös jos rasvaan itseäni koko ajan, ennen nukkumaan menoa, herättyäni, kotiin tultuani. jatkuvasti. ja miksi rasvojen pitää olla niin pirun rasvaisia ja huonosti imeytyviä.
tai miksi se ainoa rasva joka tuntuu imeytyvän ei enää tunnu auttavan.

olen taas välillä ollut aika pitkään vaaleahiuksinen ja olen myös jo melko pitkään olen halunnut tummat hiukset. hassua tässä on se että neljä vuotta olen odottanut sitä päivää kun valmistun ja olen aina ajatellut itseni vaaleahiuksiseksi sinä päivänä. vieläkin. pitää siis kai vielä odotella muutama kuukausi ennen hiusten värjäystä.
nukkumaan.
miksi aina pitää valittaa? tätä oloa vain pahentaa se, että nyt kun käsieni pisteet näyttävät jo melkein terveeltä iholta, olo vain tuntuu raskaalta. kaipaan jotain rajua liikuntaa!!!