perjantai 19. joulukuuta 2008

lueskelin vanhoja kirjoituksiani ja kommenteja. olipa virkistävää tuntea se kiukku psoria kohtaan joistain kirjoituksista, ja toisista kirjoituksista ihmettelin nyt itsekin miten hyvin jaksoin toivoa että kyllä se joskus vielä lähtee pois. nyt kun katson kuvia ihostani, joita olin viime talvena ottanut, tuli itku.
tuntuu kuitenkin, että pärjäsin hienosti silloin ja tällä hetkellä olen vain niin paljon vahvempi, kuin ennen ihokatastrofia. ja olen iloinen nykyisestä absolutismistani. :) jo alkoholin ajatteleminen saa huonon olon, joten ei tarvitse edes ajatella tekisikö mieli.

kommenteista mietin eniten sellaista, jossa kerrottiin nupson eli nuorten psoriaatikoiden facebook-ryhmästä. haluaisin liittyä siihen, mutta en silti halua, että jokainen joka facebookissa on kaverini näkee että minulla on psori. se saa paljastua vasta sitten, kun joku näkee ruman läiskän ihollani ja haluaa kysyä siitä jotain. en halua antaa sen leimata minua etukäteen.
ehkä sitten jos siellä olisi "minulla on jotain, mitä en halua myöntää"-ryhmä.

käsiäni kutittaa. tunnen käsivarsissa pieniä pisteitä, joita kutittaa. siellä näkyy myös pieniä kohtia, jotka voisivat vain kadota. olen miettinyt paljon sitä missä vaiheessa viime talvena käsiini ja jalkoihina alkoi ilmestyä pisteitä, ja missä vaiheessa vasta tajusin, että psori on levinnyt sinnekin. ja olen miettinyt taas sitä missä vaiheessa nyt todella menen lääkärille ja mihin menen lääkärille. olen taaaaas muuttamassa. tiedän, että muutan kesäksi tampereelle, kun vihdoin valmistun!! mutta sitä ennen muutan vielä ainakin kerran ja siellä minne muutan ei todellakaan ole mahdollisuutta käydä valohoidoissa.

torstai 11. joulukuuta 2008

paha peruna

Söin eilen koululla jouluruokia (nam). Ja erikoisen suuren määrän perunalaatikkoa. Illalla rasvasin mahaani ja huomasin mahan molemmilla sivuilla yhteensä noin 5 pistettä. Ne tulevat nykyisin pieninä pehmeinä punaisina n.3mm läikkinä, ja jos niihin ei reagoi mitenkään, joskus ne katoavat, ja joskus ne saattavat muuttuvat kovemmiksi ja vain pysyvät siinä.
Niitä on syksyn aikana tullut aikaisemminkin silloin kun olen syönyt perunaa hieman enemmän, joten nyt voin todeta, että peruna on pahin ruoka-aine minulle. Muista ruoka-aineista en ole huomannut näin nopeasti muutoksia.
Jossain vaiheessa, kun olin syönyt paljon ketsuppia muistan miettineeni silloin, että onkohan tämä piste tullut siitä, mutta en osaa siitä tarkemmin sanoa kun en ole sen jälkeen syönyt ketsuppia.

Kannattaa siis kokeilla edes perunan korvaamista vaikka riisillä, täysjyväpastalla tai isolla salaattiannoksella, jos ei halua radikaalista muuttaa ruokailutapojaan.
Usein kun koulussa on perunaa+jotain lisuketta, otan sitä lisuketta ja perunan tilalle vain vähän enemmän salaattia. Eikä se enää edes tunnu mitenkään oudolta.

Rakastan ihoani tällä hetkellä. Matkalla tuntui siltä, että rusketun eri tavalla kuin ennen. Haluaisin ajatella, että valohoitojen takia en pala enää niin helposti ja rusketun vain kauniisti. En tiedä voisiko se olla totta, että valohoito voisi vaikuttaa tähän.
Mutta matkalla tuntui siltä, että auringossa olon jälkeen iho vain ruskettui, eikä mennyt sillä tavalla punaiseksi kuin ennen. Enkä siis tarkoita punaisuudella palamista, olen aina tarkka siitä etten pala.
Pidän myös siitä miten pehmeältä ihoni tuntuu ja tällä hetkellä olen todella todella onnellinen ihostani. :)

keskiviikko 3. joulukuuta 2008

hei taas!

Matkalta palanneena olen taas hieman rentoutuneempi ja levänneempi. Aurinkoa jaksoin ottaa mielestäni melko hyvin, vaikka en ikinä siitä puuhasta olekaan pitänyt. Hieman oli pilvistä muutamana päivänä, mutta hienosti kuitenkin aurinkokin paistoi.
Yksi piste vain tosin kasvoi ihan silmissä matkan aikana, mutta se on nyt vasta noin 3mm leveä, mutta kuten viime syksynä huomasin sillä tavallahan ne leviävät, hitaasti kasvaen. yäk!
Aion peittää sen elocon-rasvalla kymmenen minuutin välein (jos karkinsyönniltäni ehdin).

Ajattelin taas parantaa tapani ja olla ainakin jouluun asti karkkilakossa ja muutenkin syömättä sokeria, maitotuotteita ja valkoista viljaa. Ja ajattelin ottaa muutaman viikon tehokuurin ja alkaa käydä salilla juoksemassa, joogan lisäksi. Sitten taas mahtuisin ehkä paremmin farkkuihinikin.

Ainiin ja olen hieman ihastunut. Tämä on niin kiva tunne! =)