ensimmäinen valohoito takana. kummallista touhua. toivottavasti auttaa! kolme kertaa viikossa..
samalla retkellä satuin näkemään psori-valokuvanäyttelyn, johon kolme tunnettua valokuvaajaa oli kuvannut psoria sairastavia ihmisiä ja mukana oli kertomus siitä miten psori vaikuttaa heidän elämäänsä. muistaakseni jokainen heistä kertoi stressin pahentavan psoria. miksi miksi miksi.. miksei saisi stressata ihan rauhassa.

pidän valohoitoa jotenkin pelottavana, enkä olisi halunnut kokeilla sitä ollenkaan. menin valohoitoon ehkä sen takia koska tällä ei tunnu olevan enää niin väliä minulle. totta kai kärsin tästä vieläkin, mutta tajusin että olen kuluttanut tähän puoli vuotta. sain parempia numeroita kursseistani opinnoissani kuin muina vuosina, mutta en tehnyt puoleen vuoteen mitään muuta kuin suunnittelin ja valmistin koulujuttuja ja mietin psoriani. opiskelen todella pienellä paikkakunnalla ja muina vuosina olen käynyt kaupungeissa, jotka sijaitsevat 50km säteellä melkein joka viikko, olen käynyt uimassa (lähin uimahalli tosin 25km päässä), ja katsonut tv:tä, lukenut kirjoja jne. Viimeisin puolen vuoden aikana joko roikuin netissä(järkyttävän addiktoivaa ja turhaa puuhaa), olin koulussa tai huolehdin pakkomielteen omaisesti ihostani. Toki pääsin kaksi kertaa etelään ja kouluni on loppujen lopuksi mielenkiintoinen paikka, mutta silti tuntuu etten ajatellut mitään muuta kuin psoriani. psori vei minulta puoli vuotta. se tappoi ne kuukaudet, nirhasi ne. nyt se aika lojuu lattialla palasina.
koulu lisäsi stressiä, psori paheni, stressi lisääntyi.. mietin koko ajan mitä saisin syödä.. nukuin huonosti. stressi stressi psori stressi plääääh.

pienestä asti olen pelännyt, että sairastun ihosyöpään. ehkä se pelko tuli siitä kun tajusin että ihoni on erilainen kuin muilla. muistan kun pienenä näytin äidilleni jotain hieman mustelmaa tummempaa aluetta ihollani ja luulin heti, että nyt se on tullut, melanooma. siinä se sitten oli ja muutaman päivän päästä oli poissa. ei, ei silläkään kertaa.
muutama viikko sitten sanoin siskolleni tästä ajatuksesta. ja hän sanoi: "ehkä sun ihottuma on sulle ihosyöpä." tottakai, mutta en ollut ikinä ajatellut niitä yhdessä. typerää ja totta.
nyt se on siinä, ihollani, käsissä, jaloissa, navassa, korvassa, päänahassa, selässä, kyljissä.. eiköhän tämä ole se ihosyöpä. ja jos se vielä tulee valosta ja auringosta ja kaikesta, aivan sama. tiedänpähän ainakin mihin kuolen.

vielä linkki:
paras löytö provinssista =) !!